Birgitta Hällbergin musiikissa kohtaavat herkkyys, kansanmusiikki

Laulaja, säveltäjä ja pianisti Birgitta Hällberg on monipuolinen musiikin ammattilainen, jonka tuotannossa yhdistyvät pop, folk, laulelmat ja eri maiden musiikkiperinteet. Hänen sävellyksissään tärkeintä ovat kauniit melodiat, tunteiden välittäminen ja tarinat, jotka voivat antaa kuulijalle lohtua ja toivoa. Uusimmassa soolojulkaisussaan Hällberg käsittelee uuden alun mahdollisuutta ja rohkeutta rakastaa uudelleen.

Ensimmäiset sävellykset syntyivät jo viisivuotiaana

Birgitta Hällbergin suhde musiikkiin alkoi poikkeuksellisen varhain. Ensimmäiset omat sävellyksensä hän teki jo viisivuotiaana, ja musiikki täytti lapsuuden arkea monella tavalla.

– "Katselin jo leikki-ikäisenä tarkkaan Euroviisuja ja Syksyn säveliä. Kuuntelin ja lauloin äidin kanssa iskelmiä. Minulla oli myös tapana keinua läheisessä leikkipuistossa ja laulaa kurkku suorana", hän muistelee.

Kotona Birgitta aloitti sähköurkujen soittamisen omatoimisesti, kunnes rohkaistui hakeutumaan musiikkiopistoon. Pianonsoiton rinnalle tulivat lukioikäisenä lyömäsoittimet ja klassinen laulu.

Opinnot jatkuivat Tampereen konservatoriossa ja myöhemmin Jyväskylän yliopiston musiikkikasvatuksen koulutusohjelmassa.

Musiikista tuli myös ammatti. Hällberg on kouluttautunut sekä yläkoulun ja lukion musiikin aineenopettajaksi että musiikkioppilaitoksen laulunopettajaksi.

– "Musiikki on ollut lapsesta saakka kaikkein intohimoisin asiani. En voi kuvitella elämää ilman musiikkia, ja onneksi ei tarvitsekaan".

Opetustyön lisäksi hän säveltää, säestää ja esiintyy erilaisissa kokoonpanoissa.

Kate Bushista oopperaan ja maailman kansanmusiikkiin

Hällbergin musiikilliset vaikutteet ovat poikkeuksellisen laaja-alaisia.

Lapsuuden ensimmäisiltä C-kaseteilta löytyivät muun muassa The Platters, Barbra Streisand, Abba, Kate Bush, Céline Dion, Whitney Houston, Paul Anka, Cliff Richard, Madonna, Scorpions ja Kim Wilde.

Kaikista artisteista suurimman vaikutuksen teki Kate Bush.

– "Hän säveltää, sanoittaa ja soittaa itse sekä laulaa poppia korkealta. Se oli jotain, mitä olin pitkään kaivannut". - selittää Birgitta.

Lyömäsoittimia opiskellessaan Birgitta kiinnostui myös progressiivisesta rockista ja funkista. Myöhemmin musiikillinen maailma laajeni kelttiläiseen, keskiaikaiseen ja latinalaisamerikkalaiseen musiikkiin sekä epätavallisiin tahtilajeihin, kuten bulgarialaiseen rytmiikkaan.

Klassisen laulun opinnot ja oopperaluokalla laulaminen jättivät puolestaan vahvan jäljen hänen sävellyskieleensä.

– "Italialaisten oopperasäveltäjien kauniit ja vahvat melodiat ovat jääneet mieleeni".

Omissa sävellyksissä yhdistyvät monet musiikkityylit

Birgitta Hällberg ei halua rajata musiikkiaan yhteen genreen.

Hänen soolojulkaisunsa liikkuvat folkin, laulelmien, popin, latinalaisamerikkalaisten rytmien ja poprockin välillä. Hän on tehnyt myös lastenmusiikkia, joululauluja, klassisia lauluja sekä sovituksia kuoroille ja pienille kokoonpanoille. Laajimpiin sävellystöihin kuuluu tilaustyönä toteutettu tanssimusikaali.

Omassa Brigid's Flames -yhtyeessään hän keskittyy erityisesti folkiin, perinnemusiikkiin ja laulelmiin, mutta ohjelmistossa on myös puoliklassisia teoksia ja omia sovituksia.

Perinnemusiikilla on hänelle erityinen merkitys.

– "Eri maiden kansanmusiikissa kuuluvat musiikilliset juuret ja kulttuurinen perimä. Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleille on päästävä joka kesä".

Hällbergille säveltämisessä on tärkeää löytää melodioita, jotka jäävät mieleen ja herättävät tunteita.

– "Pidän eniten mollisävellajeista, koska niihin on helpompi luoda särmää. Pyrin kuitenkin tekemään myös valoisia ja toivoa antavia kappaleita, erityisesti sanoitusten kautta". - kiteyttää hän.

Muusikkoystävät tuovat sävellyksiin uusia ulottuvuuksia

Birgitta julkaisee soolomusiikkiaan omalla nimellään. Uusin kappale on hänen yhdeksäs soolosinglensä, jolla hän soittaa pianoa ja laulaa.

Aiemmissa teoksissaan hän on soittanut myös nokkahuilua, tinapilliä ja erilaisia lyömäsoittimia.

Vaikka sävellykset ja usein myös sanoitukset syntyvät hänen omasta kynästään, lopulliset sovitukset rakentuvat yhteistyössä muusikkoystävien kanssa.

– "Minulla on ihana muusikkoystävien joukko, jota pyydän mukaan projekteihin kappaleen ja sen tyylin mukaan. Jokainen tuo sovitukseen omat ideansa ja vahvuutensa". - kertoo Birgitta.

Yhteistyö on muuttanut myös hänen tapaansa säveltää.

Aiemmin piano toimi usein sekä melodia- että rytmisoittimena, jolloin musiikista tuli monimutkaisempaa ja rytmisesti vauhdikkaampaa. Nykyään muiden soittajien mukanaolo antaa mahdollisuuden keskittyä pidempiin melodisiin linjoihin.

– "Monimutkaisuus ja kokeilunhalu ovat vuosien varrella hieman rauhoittuneet". - hän kertoo ja hymyilee.

Ensimmäinen studiojulkaisu antoi rohkeutta jatkaa

Yksi Hällbergille merkittävimmistä kappaleista on Lähtö, joka äänitettiin Sydänmailla-yhtyeen kanssa.

Se oli hänen ensimmäinen oma sävellyksensä ja sanoituksensa, joka julkaistiin studioäänityksenä.

– "Olin kovin ilahtunut, että Antti Paalanen ja Jukka Tanttari pitivät sitä tekemisen arvoisena. Sain itsevarmuutta ja intoa siihen, että sävelkielelläni voisi olla jotain annettavaa ihmisille".

Myös hänen sanoittamansa Myrskytuulen siivet on jäänyt erityisesti mieleen. Kappaleen koskettavuus on saanut paljon myönteistä palautetta etenkin naisilta.

Hällberg on ollut palautteesta kiitollinen, sillä juuri kuulijan tavoittaminen on yksi hänen musiikkinsa tärkeimmistä tavoitteista.

Taianomainen hetki Kaustisen yökonsertissa

Vuosien varrelle on mahtunut monenlaisia esiintymisiä, mutta yksi kokemus on jäänyt erityisen vahvasti mieleen.

Ars Supernova -kokoonpanon jäsenenä Birgitta esiintyi Kaustisen kansanmusiikkifestivaalien yökonsertissa.

– "Ihmiset sulkivat silmänsä ja keinuivat hiljaa musiikin tahdissa. Se oli taianomainen yhteys". kertoo Birgitta.

Hällberg nauttii esiintymisestä niin suuremmissa kokoonpanoissa kuin duoissakin.

Hän on kuitenkin huomannut, että koronapandemian jälkeen konserttiyleisön tottumukset ovat muuttuneet eikä konsertteja järjestetä samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Silti esiintyminen on edelleen tärkeä osa hänen musiikillista elämäänsä.

– "Jokaisesta yhteisestä musisoinnista oppii jotain uutta, mitä voi hyödyntää seuraavassa sävellyksessä tai sovituksessa".

Sävellys voi alkaa yhdestä sointukulusta

Uuden kappaleen tekeminen alkaa Hällbergillä usein pianon ääressä.

– "Aika usein keksin kivan kuuloisen sointukulun, jonka päälle alkaa muotoutua melodia. Tunnelman mukaan hahmottuu sitten teema, josta kappale voisi kertoa".

Joskus järjestys on päinvastainen: ensin syntyy aihe tai sanoitus, jonka ympärille musiikki rakennetaan.

Hän on myös säveltänyt valmiisiin runoihin ja pitää sitä erityisen kehittävänä työskentelytapana.

Vaikka omien sävellysten julkaiseminen on soolotuotannon keskiössä, Hällberg on tehnyt yhteistyötä myös muiden artistien kanssa sanoittajana ja duettolaulajana. Cover-kappaleita hän ei ole omissa julkaisuissaan vielä tehnyt.

Uusi kappale kertoo rohkeudesta aloittaa alusta

FinnRadion soittoon tulevan uuden kappaleen lähtökohtana oli ajatus valoisasta, helposti lähestyttävästä laulusta.

Birgitta alkoi säveltää sitä kesällä ja halusi yhdistää popmusiikin ja laulelman elementtejä selkeisiin sointukulkuihin.

Sanoitukseen hän haki vaikutteita folkista ja kansanmusiikista, erityisesti luontoon liittyvistä vertauskuvista.

Kappaleen keskeiseksi teemaksi nousi uudelleen syntyminen ja mahdollisuus uuteen alkuun.

– "Halusin tuoda esiin sitä, ettei menneisyys määritä sitä, millainen tulevaisuus voi olla".

Laulun sanoma liittyy myös rakkauteen ja uskallukseen avata sydämensä uudelleen vaikeiden kokemusten jälkeen.

– "Jokaisella on lupa haaveilla ja tavoitella uutta rakkautta traumoista ja huonoista kokemuksista riippumatta. Syntyä ihan uutena, ihanuutena".

Uusi julkaisu edustaa Hällbergin musiikillista ajattelua, jossa melodisuus, tunteet ja sanoitusten merkitys kulkevat rinnakkain.

Vaikka hänen sävellyksissään kuuluu usein haikeus ja mollisävellajien herkkyys, niiden keskeltä löytyy myös valoa.

Birgitta Hällbergin uudessa kappaleessa tuo valo on ajatus siitä, että menneisyydestä huolimatta elämä voi vielä tarjota jotain kaunista.