Jan-Markus Nyman kulkee popiskelmän ja kantrin rajapinnassa – elämä tarinoiden lähteenä

Jan-Markus Nyman on Saarijärveltä, Keski-Suomesta, ponnistava laulaja-lauluntekijä, jonka musiikissa yhdistyvät popiskelmän perinne, kantrivaikutteet ja tarinallinen herkkyys. Hän laulaa sekä soittaa koskettimia ja kitaraa. Tällä hetkellä Jan-Markus esiintyy vielä ilman virallista bändinimeä, mutta keikkasuunnitelmat ovat jo muotoutumassa ja nimi saattaa syntyä matkan varrella, hän kertoo. Lisäksi hän tekee duo-keikkoja huippuhaitaristi Teijo Rekosen kanssa.

Musiikin alku ja varhaiset vaikutteet

Ensimmäinen voimakas musiikillinen muistikuva vie Jan-Markuksen kuusivuotiaaksi, hetkeen jolloin hoitotäti laittoi Stray Catsia soimaan levylautaselle. “Se oli menoa saman tien”, hän muistelee.

Lapsuudessa hän lauloi lapsikuorossa sooloja ja äidin aloitteesta pianotunnit veivät musiikin perusteiden äärelle. Piano-opettajana toimi Laukaan kanttori Pentti Tynkkynen, jonka taituruus pianolla ja kirkkouruilla teki nuoreen muusikkoon pysyvän vaikutuksen, hän kertoo.

Ala-asteikäisenä kirjastossa soivat Elvis, Dingo, Popeda ja Eppu Normaali, ja jo tuolloin musiikkimaku oli genrerajoista vapaa. Rippikouluiässä syntyi ensimmäinen oma kappale pianolla. Teini-iässä mukaan tuli kitara ja ensimmäinen rockbändi.

Teatteriharrastus avasi ovet tanssi- ja iskelmämusiikkiin, kun yhteistyö haitaristin kanssa johti tanssiorkesteri Jan-Markus & Salibändin perustamiseen. Myöhemmin Jan-Markus toimi solisti-kitaristina tanssiorkesteri Nelinpelissä sekä kitaristina ja kakkossolistina rautalankabändi Haaveilijat -kokoonpanossa.

Vaikuttaja musiikin taustalla

Kun Jan-Markukselta kysytään suurinta vaikuttajaa, vastaus on yksinkertainen ja suora: elämä itsessään.

Musiikillinen tyyli

Musiikkiaan Jan-Markus kuvailee popiskelmäksi, jossa kuuluu selkeitä kantrivaikutteita. Mukana on myös instrumentaalimusiikkia, jossa on elokuvamaista tunnelmaa. Tyyli nojaa tarinankerrontaan ja melodioihin, jotka rakentuvat tunteiden ympärille.

Henkilökohtaisesti tärkeä kappale

Erityisen merkityksellinen kappale on Elämän rannoilla. Se syntyi isän kuolemaa käsitellessä ja toimii Jan-Markukselle henkilökohtaisena pysähdyspaikkana elämän äärellä, hän kertoo.

Kappalevalinnat ja oma tuotanto

Jan-Markus tekee kappaleita itse ja esittää myös muiden tekemiä teoksia. Valintaperuste on selkeä: kappaleen täytyy puhutella ja resonoida. Omia sävellyksiä on kertynyt vuosien varrella runsaasti pöytälaatikkoon, ja niiden julkaisu on ollut pitkäaikainen haave, joka on nyt toteutunut kolmen singlen verran.

Kehitys vuosien aikana

Vuosien myötä musiikki on monipuolistunut. Jan-Markus kertoo, että erityisesti mahdollisuus levyttää ammattilaisten kanssa on vienyt tuotannot uudelle tasolle. Soitto, sovitukset ja kokonaisuus ovat hioutuneet laadukkaammiksi.

Live-esiintymisen merkitys

Yksi mieleenpainuvimmista keikoista sijoittuu 2000-luvun alkupuolelle Kalajoelle, jolloin tanssiorkesteri Nelinpeli toimi illan aloittajana ennen Agentsia. “Meidän setti kuului tanssijoille ihan hyvin, mutta kun Agents tuli lavalle kolmella kaiutintornilla, äänenpaine oli jotain aivan muuta. Kun palasimme lavalle, tuntui kuin olisi laittanut radion päälle”, hän naurahtaa.

Live-esiintyminen on Jan-Markukselle tärkeää. Hän kertoo nauttivansa siitä, kun näkee yleisöstä, miten ihmiset nauttivat musiikista ja tanssimisesta.

Kappaleiden syntyprosessi

Useimmiten kappale syntyy melodiasta, ja sanat tulevat vasta myöhemmin. Joskus biisi voi odottaa pöytälaatikossa pitkäänkin juuri sanoitusten vuoksi. “Hyvän biisin voi pilata huonoilla sanoilla, ja huonommastakin biisistä voi tulla hyvä, jos se saa hyvät sanat”, hän toteaa.

Kappale Sä saat mut loistamaan odotti vuosia valmistumistaan. Lopulta Jan-Markus pyysi apua Sana Mustoselta, joka loi kappaleeseen sopivat sanat. Yksi alkuperäinen laini jäi mukaan muistoksi kappaleen syntyhetkistä.

Musiikkivideo ja yhteistyö

Kappaleeseen Sanoit liian paljon on julkaistu musiikkivideo. Rebel Boots ry:n rivitanssijat Palokasta tekivät kappaleeseen oman koreografian, jota tanssitaan videolla ja opetetaan myös tanssitunneilla.

Jan-Markus kertoo saaneensa ympärilleen innostuneen joukon tekijöitä, ja lopputulos vastasi täysin hänen alkuperäistä näkemystään. Videossa nähdään Lucky Luke -henkinen teema, joka tuo kappaleeseen pilkettä ja visuaalista tarinaa.

FinnRadion soitossa: Sanoit liian paljon

Sanoit liian paljon on Jan-Markuksen ensimmäinen levytys ja hänen oma sävellyksensä sekä sanoituksensa. Levylle hän sai mukaan joukon kokeneita muusikoita: Ville Nurmi soittaa kantrikitarat ja mandoliinit, Harri Lehtonen rummut ja Pertti Jalonen urut. Jalonen vastasi myös kappaleen tuotannosta ja miksauksesta. Stemmoja laulavat Terhi Matikainen ja Pertti Jalonen.

Jan-Markus kuvailee kappaletta voimabiisiksi ihmisille, jotka ovat eroamassa tai jo kokeneet eron ja jääneet yksin. Vaikka sanoitukset liikkuvat syvissä vesissä, duurisävy ja hyvä meininki muistuttavat siitä, ettei elämä lopu eroon. Kyseessä on selviytymistarina, ei itkuvirsi, hän painottaa.